Mitkä ovat jäteveden puhdistusmenetelmät?
Jäteveden puhdistusmenetelmät
Jäteveden puhdistusmenetelmiä on useita ja puhdistustulokset vaihtelevat paljon.
Puhdistusjärjestelmää valitessa kannattaa ensin selvittää, onko mahdollista liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon tai mahdollisesti yhteiseen viemäröintiin naapureiden kanssa.Mikäli viemäriverkostoon liittyminen ei ole mahdollista, tulee huolellisesti selvittää millainen jätevesijärjestelmä kiinteistölle sopii.
Selvitys kannattaa teettää ammattilaisella ja huolehtia, että hän selvittää myös ko. kunnan jätevesijärjestelmän vaatimukset.
Jätevesijärjestelmässä voidaan käsitellä kaikki jätevedet yhdessä, tai erotella käymäläjäte ja niin sanottu harmaa vesi, eli vesi, joka sisältää pelkkää pesu- ja keittiöjätevettä.
Erot käsittelyjärjestelmien välillä syntyvät yleensä hankinta- ja käyttökustannusten, huoltotöiden, toimintavarmuuden sekä järjestelmän käyttöiän välillä.
Jäteveden käsittelyjärjestelmää hankkiessa, ovat seuraavat asetuksen mukaiset vaihtoehdot mahdollisia:
|
Saostussäiliö (saostuskaivo) jolla tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat.
|
|
|
Saostussäiliö ei yksinään ole riittävä jäteveden käsittelymenetelmä ja se toimiikin lähinnä jäteveden esikäsittelijänä. Saostussäiliöiden perään pitää rakentaa esimerkiksi maasuodatuskenttä.
Huolto/tyhjennysväli: Saostussäiliö on tyhjennettävä vähintään 1-2 kertaa vuodessa. Säiliöiden tiiviys tarkastettava vähintään viiden vuoden välein. Rakenteiden ja kunnon tarkistus vähintään kymmenen vuoden välein.
|
|
|
Jäteveden umpisäiliö (umpikaivo) jolla tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön.
|
|
|
Hankintakulut: 2 500-4 000 €
Käyttökustannukset: 1 500-3 000 € vuodessa
|
|
|
Jäteveden maahanimeyttämö jolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen.
|
|
|
Maahan imeytys ei ole suositeltava vaihtoehto, koska Suomessa maaperä- ja sijaintivaatimukset ovat suuret johtuen siitä, että jätevedet lasketaan lopulta pohjaveteen.
Hankintakulut: noin 3 500 € Käyttökustannukset: noin 150 vuodessa
|
|
|
Jäteveden maasuodattamo jolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn.
|
|
|
Maapuhdistamot ovat helppohoitoisia ja oikein mitoitettuna myös varmatoimisia, mutta ne vaativat riittävän laajan tonttialan sekä puhdistamolle sopivan maaperän. Pohjavesialueiden ja juomavesikaivojen on oltava tarpeeksi kaukana. Maasuodattamojärjestelmän pelätään tukkeutuvan ja puhdistustehon heikkenevän ajan kuluessa. Jälkisuodatuksella tehostetuissa maasuodattamoissa fosforia sitova massa täytyy vaihtaa uuteen noin kahden vuoden välein.
Hankintakulut: 4 500-8 000€
Käyttökustannukset: Noin 150-275 € /v.
|















Clewer Markkinointi Oy, Biolinja 12, Turku Finland | Copyright 2010 © Clewer Oy